Hevosenleikkiä, osa 4

Siiri ajoi hiljaisia katuja kohti koulua, eikä voinut olla vertaamatta mopoa ja hevosta, tämä päristely oli niin tylsää verrattuna ratsastamiseen. Tästä puuttui yllätyksellisyys, tunne ja yhteistyö elävän olennon kanssa. Hän pysäytti ajopelinsä koulun asfalttipihalle katuvalon alle ja hetkeä myöhemmin Matias sammutti autonsa hänen viereensä. Veli ei ollut kuunnellut vastaväitteitä, vaan oli halunnut tulla ehdottomasti mukaan. Hengitys höyrysi viileässä syysillassa, pururadan suunnalta alkoi kuulua mopojen ääniä. Pojat saapuivat paikalle äänekkään pärinän saattelemana ja pari tyttöä hypähti pois kyydistä, pururadalta ja tieltä tuli lisää nuoria mopoilla ja skoottereilla. Siiri oli hieman yllättynyt, hän oli uskonut, että paikalla ei olisi muita.

Pojat riisuivat kypäränsä ja Juho avasi suunsa:
- Uskalsit sitten tulla paikalle. Lähtö tästä koulun pihasta, ensin pururataa pitkin ja sitten Keskustien ylitse, siitä Repomäkeä ylös, koukkaus Hannunkujalle, oikopolkua S-marketin taakse, siitä Poikkikadun kautta takaisin koululle. Nopein voittaa, Iina on luvannut toimia ajanottajana. Kysyttävää?

Siiri pudisti päätään, mutta Matias hänen vieressään aukaisi suunsa.
- Te pojat ette varmaan ole virittäneet matkalle mitään ansoja?
Kaikki pudistivat päätään.
- Hyvä, sillä minä vannon, että jos suistatte mun pikkusiskon tieltä tai muuten vahingoitatte sitä, tulee turpiin niin että tuntuu. Onko selvä?
- Mitä jos Siiri kampittaa meitä? Juhon oli pakko lohkaista tyylilleen uskollisena.
- Se vaan tarkoittaa, että hän on kuunnellut isoveljensä ohjeita, Matias vastasi ja tämän hymy sai paikalla olevien tyttöjen mielenkiinnon kohoamaan.

Matias meni Siirin viereen.
- Älä mene heti keulaan, en luota näihin jätkiin, etteikö siellä olisi jotain kuoppaa tai köyttä tiellä. Tarkkaile ja iske kärkeen vasta kun tulette Poikkikadulle.
- Selvä homma koutsi, Siiri hymähti vetäessään kypärää päähänsä.

Kilpailijat asettuivat lähtöviivalle, Siiri tunsi tutun jännityksen vatsanpohjassaan, sama tunne oli aina ennen estekisojen starttia. Iina heilautti kättään lähtömerkiksi ja mopot kiihdyttivät rajusti liikkeelle. Kerrankin veljeään kuunnellut Siiri asettui letkan keskivaiheille, johdossa oli tietysti Juho ja Sami.

Pururata oli sateen pehmittämä ja ajajat saivat käyttää kaiken tasapainonsa pysyäkseen pystyssä. Sami oli siirtynyt johtoon ja tämä oli vetäissyt parin metrin kaulan takana tulevaan Juhoon, samassa poika sujahti Keskustien yli jarruttamatta tai sivuilleen vilkuilematta. Muut hidastivat sen verran, että ehtivät varmistaa, ettei autoja ollut tulossa. Tyttö näki punaisen takavalon nousevan Repomäkeä ylös ja hän kiihdytti moponsa hurjaan takaa-ajoon, Juho oli aivan hänen rinnallaan.

Sami kääntyi oikopolulle ja hävisi hetkessä metsän siimekseen, Siiri löysäsi vähän vauhtia ja päästi Juhon edelleen. Hän ei ollut ihan varma mistä polku kääntyi ja millainen pätkä se olisi. Tytön onneksi polku oli leveä ja pohjaltaan jämäkkä neulasten peittämä reitti, joten hän pysyi ihan Juhon tuntumassa. Tiheä kuusikko vilahteli ohi nopeasti Siirin keskittyessä vain seuraamaan Juhoa. Katuvalot alkoivat pilkottaa puiden lomasta ja S-market oli näkyvissä, sen pihassa tyttö ohitti Juhon.

Kääntyessään oikealle Poikkikadulle hän oli jälleen saanut Samin mopon takavalon näkyviinsä ja Siiri ajoi sitä takaa raivoisasti. Hän otti moposta kaiken irti, mutta ero ei kaventunut yhtään. Koulun tuttu vaalea rakennus alkoi valoineen näkyä ja Siiri tiesi hävinneensä. Hänellä ei kuitenkaan ollut vara yhtään höllätä vauhtia ja sitkeällä puristuksella hän sai pidettyä Juhon ja toiset takanaan.

Maaliviivan ylitettyään Siiri ajoi veljensä viereen, tämä oli kerännyt ympärilleen kourallisen kikattavia teinityttöjä.
- Sehän meni yllättävän hyvin, olit toinen, etkä jäänyt voittajalle kuin vähän reilun neljä sekuntia, Matias onnitteli.
- Hitto mä inhoan häviämistä, tuo Sami on kyllä pähkähullu, se ei katsonut yhtään ympärilleen, kun se ajoi Keskustien yli, Siiri puhisi.

Iina korotti Samin vieressä ääntään.
- Ja ne tulokset, voittaja on Sami, aika viisi minsaa ja kolme sekuntia, toisena Siiri 5.07 kolmas Juho 5.09, neljäs Aku 5.11, viides Miksu 5.12 ja viimeisenä Toni kuusi minuuttia ja viisitoista sekuntia. Pienet aplodit voittajalle, Iina luetteli ja kapsahti Samin kaulaan onnitellakseen. Muutamat läpsytykset ja vihellykset kuuluivat katsojien seasta.

Siiri janosi jo revanssia ja huikkasi pojille:
- Tulkaa huomenna meille siinä kahden maissa, niin saadaan lopullinen voittaja selville!
- Ja vitut, mä en ainakaan kiipeä yhdenkään konin selkään, Juho ärjäisi.
- Joku taitaa olla huono häviäjä. Samihan on ainut jonka tarttee ratsastaa ja me varmaan voidaan ottaa kaksintaistelu, Siiri sanoi ja katsoi Samiin, joka nyökkäsi hiljaisena.

Pojat käynnistivät moponsa, äänekkäästi kaasuttaen he poistuivat pihasta. Ulkopuoliset katsojat menettivät mielenkiintonsa ja hajaantuivat pois paikalta. Sitkeä ja melko humalainen teinityttö roikkui Matiaksen kädessä.
- Tuu nyt pliis, Lindalla on bileet. Meillä vois olla tosi hauskaa siellä.
Tuskastuneena Matias kiemurteli irti tytön otteesta ja kiiruhti autolleen ennen kuin tyttö ehtisi perään.
- Nähdään kotona, tämä sanoi Siirille ja istahti autoonsa.
Siiri painoi kypärän takaisin päähänsä ja aprikoi olisiko mopopojissa tarpeeksi miestä tulemaan huomenna paikalle.

Osa 5